Pirtanauha
Pirtanauhat ovat vanha perinteinen nauhantekotapa, Suomessa sen juuret ulottuvat jo keskiajalle. Ennen nauhoja käytettiin kaikkeen sitomiseen, niillä niin vaatteet kuin kengätkin sidottiin pysymään päällä. Niitä on myöhemmin käytetty mm. asujen, asusteiden ja käyttötekstiilien koristeluun. Pirtanauhojen teon voisikin opetuksessa integroida historiaan sen käyttötarkoitustensa kautta, esim. mitkä kansat tai kansanosat ovat käyttäneet niitä, mihin tarkoitukseen ja mistä materiaaleista he niitä valmistivat ja miksi.
Löysin mummolastani muutamia pellavaliinoja joissa oli ohuet pirtanauhat koristeina päädyissä. Kotoani en löytänyt, en täältä Savosta kuin myöskään vanhempieni luota minkäänlaisia pirtanauhoja, enkä niitä edes ole tunnistanut ennen tätä jos olisin ne jossain nähnytkin, sen verran hatara tieto minulla näistä oli. Koulussakaan emme pirtanauhoja koskaan tehneet, mutta muistan kyllä pirran nähneeni käsityökaapissa. Ehkä silloinen opettajamme ei osannut niitä tehdä joten mekään emme sitä oppineet.
Lankadontin blogissa oli kiva piratanauhan ohje jossa poimittiin lankoja pirtanauhaan.
Blogiin tästä: http://lankadontti.fi/wordpress/
Ohjeeseen tästä: http://lankadontti.fi/wordpress/?page_id=102
Blogissa on myös muita hauskoja ohjeita ja juttuja, mm. neulakinnastekniikkaa, vapautusvilttiä yms, tutustumisen arvoinen!
Tunnilla teimme pareittain ensimmäisen pirtakokeilun, siten että oli vain yksi pirta ja molemmissa päissä loimilankoja istui ihminen joka kutoi kokoajan kohti keskikohtaa. Harjoitus olikin hyvin helppo tehdä, sillä pari helpotti mm. loimien kiristämistä samanpituisiksi, joka yksin työskennellessä olikin haastavampaa, joten aloittelijoille opettaessa onkin hyvä laittaa oppilaat työskentelemään pareittain niin he saavat yhdessä pohtia valmistusta.
Oman pirtanauhani tein junassa matkalla Lappiin, ja ensin loimilankojen katkominen ja pirtaan pistely ihmetytti vastapäätä istuvia lapsia. Seuraavaksi sain aiheutettua ihmetystä kun yritin kutoa penkissä, mutta se oli erittäin hankalaa sillä en saanut loimia saman pituisiksi, joten päädyin vaihtamaan paikkaa. Vinkkinä muillekin nauhailijoille, ne pikajunien tietokonepaikat ovat tähän hommaan hyviä, niiden pöydässä on pyöreä jalka johon on suhteellisen helppo sitoa loimet samanpituisiksi ja kiristää. Tämä itsensä VR:rään sitominenkin ihmetytti sitten erästä jazzmuusikkoa sen verran että jopa uskaltautui utelemaan mitä ihmettä hommaan. Melkein vastasin että vauhti jännitti niin kovasti että piti itsensä kiinni sitoa, mutta päätinkin etten nyt hämmennä enää siihen aikaan illasta ihmisiä ja päädyin kertomaan asian laidan.. Mukavat keskustelut sitten aikaan saatiinkin mm. käsitöistä, opiskelusta, musiikista, Savonlinnan maineesta opiskelukaupunkina jne.. Sama tyyppi muuten istui kanssani taas vieressäni palatessani viikonlopun jälkeen Savonlinnaan ja sillä kerralla viimeistelin miniryijyäni.. Saas nähdä mitä kolmannella kerralla kun törmätään olen tekemässä..
Pirtanauhani palautan arvosteltavaksi vielä pirrassa kiinni, sillä sen tekeminen on vielä kesken. Valmiina niistä valmistuu sitten henkselit ystävälle. Lankoina käytän paksua helmilankaa, mustaa, tummanharmaata ja shampanjan väristä. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä poimintoja mustalaisnauhan tapaan, mutta koska nauhasta tulee tehdä lähes kolme metriä pitkä, se tekisi työstä hyvin hidasta. Siksi kuvio yksinkertaistui paljon. Pirtanauhan suunnitelmakuvion olen palauttanut opettajalle paperisena versiona, siitä kuva tänne blogiin myöhemmin. Onkin hyvä aloittaa yksinkertaisista kuvioista oppilaiden kanssa, jotta perusajatus tulee selville, jonka jälkeen voi alkaa muuntelemaan loimen ja kuteen paksuutta, sekä eri kudemateriaaleja.
Pirtanauhaa kutoessa on loimilankojen samanpituisuuden lisäksi tärkeätä on tiivis kutominen, joka itselleni oli aluksi haasteellista ohuiden lankojen vuoksi. Siksi purinkin työni viiteen kertaan enne kuin olin jokseenkin tyytyväinen tulokseen.
Pirtanauhat ovat vanha perinteinen nauhantekotapa, Suomessa sen juuret ulottuvat jo keskiajalle. Ennen nauhoja käytettiin kaikkeen sitomiseen, niillä niin vaatteet kuin kengätkin sidottiin pysymään päällä. Niitä on myöhemmin käytetty mm. asujen, asusteiden ja käyttötekstiilien koristeluun. Pirtanauhojen teon voisikin opetuksessa integroida historiaan sen käyttötarkoitustensa kautta, esim. mitkä kansat tai kansanosat ovat käyttäneet niitä, mihin tarkoitukseen ja mistä materiaaleista he niitä valmistivat ja miksi.
Löysin mummolastani muutamia pellavaliinoja joissa oli ohuet pirtanauhat koristeina päädyissä. Kotoani en löytänyt, en täältä Savosta kuin myöskään vanhempieni luota minkäänlaisia pirtanauhoja, enkä niitä edes ole tunnistanut ennen tätä jos olisin ne jossain nähnytkin, sen verran hatara tieto minulla näistä oli. Koulussakaan emme pirtanauhoja koskaan tehneet, mutta muistan kyllä pirran nähneeni käsityökaapissa. Ehkä silloinen opettajamme ei osannut niitä tehdä joten mekään emme sitä oppineet.
Lankadontin blogissa oli kiva piratanauhan ohje jossa poimittiin lankoja pirtanauhaan.
Blogiin tästä: http://lankadontti.fi/wordpress/
Ohjeeseen tästä: http://lankadontti.fi/wordpress/?page_id=102
Blogissa on myös muita hauskoja ohjeita ja juttuja, mm. neulakinnastekniikkaa, vapautusvilttiä yms, tutustumisen arvoinen!
Tunnilla teimme pareittain ensimmäisen pirtakokeilun, siten että oli vain yksi pirta ja molemmissa päissä loimilankoja istui ihminen joka kutoi kokoajan kohti keskikohtaa. Harjoitus olikin hyvin helppo tehdä, sillä pari helpotti mm. loimien kiristämistä samanpituisiksi, joka yksin työskennellessä olikin haastavampaa, joten aloittelijoille opettaessa onkin hyvä laittaa oppilaat työskentelemään pareittain niin he saavat yhdessä pohtia valmistusta.
Oman pirtanauhani tein junassa matkalla Lappiin, ja ensin loimilankojen katkominen ja pirtaan pistely ihmetytti vastapäätä istuvia lapsia. Seuraavaksi sain aiheutettua ihmetystä kun yritin kutoa penkissä, mutta se oli erittäin hankalaa sillä en saanut loimia saman pituisiksi, joten päädyin vaihtamaan paikkaa. Vinkkinä muillekin nauhailijoille, ne pikajunien tietokonepaikat ovat tähän hommaan hyviä, niiden pöydässä on pyöreä jalka johon on suhteellisen helppo sitoa loimet samanpituisiksi ja kiristää. Tämä itsensä VR:rään sitominenkin ihmetytti sitten erästä jazzmuusikkoa sen verran että jopa uskaltautui utelemaan mitä ihmettä hommaan. Melkein vastasin että vauhti jännitti niin kovasti että piti itsensä kiinni sitoa, mutta päätinkin etten nyt hämmennä enää siihen aikaan illasta ihmisiä ja päädyin kertomaan asian laidan.. Mukavat keskustelut sitten aikaan saatiinkin mm. käsitöistä, opiskelusta, musiikista, Savonlinnan maineesta opiskelukaupunkina jne.. Sama tyyppi muuten istui kanssani taas vieressäni palatessani viikonlopun jälkeen Savonlinnaan ja sillä kerralla viimeistelin miniryijyäni.. Saas nähdä mitä kolmannella kerralla kun törmätään olen tekemässä..
Pirtanauhani palautan arvosteltavaksi vielä pirrassa kiinni, sillä sen tekeminen on vielä kesken. Valmiina niistä valmistuu sitten henkselit ystävälle. Lankoina käytän paksua helmilankaa, mustaa, tummanharmaata ja shampanjan väristä. Alkuperäinen suunnitelma oli tehdä poimintoja mustalaisnauhan tapaan, mutta koska nauhasta tulee tehdä lähes kolme metriä pitkä, se tekisi työstä hyvin hidasta. Siksi kuvio yksinkertaistui paljon. Pirtanauhan suunnitelmakuvion olen palauttanut opettajalle paperisena versiona, siitä kuva tänne blogiin myöhemmin. Onkin hyvä aloittaa yksinkertaisista kuvioista oppilaiden kanssa, jotta perusajatus tulee selville, jonka jälkeen voi alkaa muuntelemaan loimen ja kuteen paksuutta, sekä eri kudemateriaaleja.
Pirtanauhaa kutoessa on loimilankojen samanpituisuuden lisäksi tärkeätä on tiivis kutominen, joka itselleni oli aluksi haasteellista ohuiden lankojen vuoksi. Siksi purinkin työni viiteen kertaan enne kuin olin jokseenkin tyytyväinen tulokseen.
Vaikka pirralla nauhan tekeminen onkin vanha tekniikka, sitä voi käyttää mm. laukkujen hihnoina ja töiden koristelemisessa. Myös henkseli- ja vyöidea on mielestäni hyvin nykypäiväänkin sopiva sovellutus vaikka ne toimivatkin samassa tarkoituksessa kuin ennenkin, vaatteiden yllä pitämisessä. Materiaalivalinnoin ne näyttävät paljoltikin erilaiselta, esimerkiksi pitkät pajunoksat kuteina pirralla voisi tehdä modernin pöytäliinan tai paperinarua käyttämällä erilaisia seinä/ koristetekstiilejä.
Teknisissä töissä teimme itsellemme puutyönä omat pirrat, bloggaan senkin kurssin tänne vielä tämän kudonnan jälkeen.
Teknisissä töissä teimme itsellemme puutyönä omat pirrat, bloggaan senkin kurssin tänne vielä tämän kudonnan jälkeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti